Venäläisen matkustajakoneen tuho Siinain niemimaalla ja Pariisin viime perjantain terrori-iskut näyttävät ajavan Venäjää ja Ranskaa yhteistyöhön Syyriassa.
Molemmat maat ovat kiihdyttäneet ilmaiskujaan ääri-islamilaista Isis-järjestöä vastaan, ja nyt ne tunnustelevat yhteistyömahdollisuuksia.
Venäjän ja Ranskan presidentit keskustelivat puhelimitse tiistaina, ja puhelun jälkeen Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi Venäjän laivaston tekemään yhteistyötä Ranskan laivaston kanssa itäisellä Välimerellä.
Putin puhuu jo liittolaisista
Putin kehotti sotilaita kohtelemaan ranskalaisia liittolaisina terrorisminvastaisessa taistelussa.
– Lähiaikoina ranskalainen lentotukialuksen johtama laivastoryhmä saapuu toiminta-alueellenne. Teidän on luotava suora yhteys ranskalaisten kanssa ja työskenneltävä heidän kanssaan kuin liittolaisten kanssa, Putin sanoi sota-alus Moskvan komentajalle.
Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius sanoi uskovansa, että Venäjä on tosissaan halussaan tehdä yhteistyötä taistelussa Isistä vastaan.
– Me ajattelemme, että he ovat vilpittömiä ja meidän täytyy yhdistää voimamme, Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius sanoi France Inter -radiokanavan haastattelussa torstaina.
Suuri liittouma houkuttaa
Presidentti François Hollande kehotti tällä viikolla kokoamaan yhteen suureen liittoumaan kaikki, jotka tosissaan haluavat taistella Isisiä vastaan.
Hollanden puheet käyvät hyvin yhteen Putinin syyskuussa YK:n yleiskokouksessa esittämän "suuren liittouman" kanssa.
Hollande matkustaa 26. marraskuuta Moskovaan tapaamaan Putinia keskustellakseen yhteistyöstä terrorismia vastaan.
Ranskalaiset katkaisivat myös yhteistyön Syyrian tiedustelupalvelujen kanssa, kun Ranska sulki suurlähetystönsä Damaskoksessa 2012.
Siten ranskalaisten on ollut vaikeaa saada tiedustelutietoja Syyriasta, mikä on osaltaan voinut vaikeuttaa Isisin soluttautumisen torjumista. Yhteistyö venäläisten kanssa voisi avata Ranskalle taas pääsyn Syyrian hallituksen tiedustelutietoihin.
Historian painolasti
Venäjällä ja Ranskalla on takanaan erilaiset historiat Syyriassa.
Ranska toimi Syyriassa siirtomaaisäntänä osmanien valtakunnan hajoamisesta Syyrian itsenäistymiseen asti.
Ranskan harjoittama hajoita ja hallitse -politiikka jätti osaltaan Syyriaan etnisiä jännitteitä, jotka ovat nousseet pintaan nykyisen sisällissodan saadessa kansanryhmien välisen vastakkainasettelun piirteitä.
Ranska esimerkiksi suosi armeijassa Syyrian alaviitti-vähemmistöä sunnienemmistön ohi, mikä loi pohjan alaviittien vahvalle roolille vuonna 1945 itsenäistyneen Syyrian armeijassa ja hallinnossa.
Venäjälle Syyria on ollut tärkeä jalansija Lähi-idässä.
Venäjän Syyria-suhteet ovat Neuvostoliiton perintöä. Neuvostoliitto piti vaihtelevalla menestyksellä tiiviitä suhteita Syyrian johtajiin aina 50-luvulta alkaen.
Vuonna 1971 Syyria antoi Neuvostoliiton käyttöön Tartusin laivastotukikohdan Välimeren rannikolla, ja Venäjä peri kyseisen tukikohdan.
Kiistakysymyksenä Assad
Isis voi olla yhteinen vihollinen, mutta Ranskan ja Venäjän tavoitteissa on kuitenkin koko ajan ollut perustavanlaatuinen ristiriita: Venäjä on kaiken aikaa tukenut liittolaistaan, Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia, kun taas Ranska on länsimaista ehkä kovaäänisimmin vaatinut Assadia syrjään.
Venäjän ilmaiskujen keskeistavoite Syyriassa on tukea Assadin hallintoa, joten se on iskenyt ennen kaikkea niitä aseellisia ryhmiä vastaan, jotka eniten uhkaavat Assadin asemia. Iskujen kohteeksi ovat joutuneet myös länsimaiden tukemat ryhmittymät.
Venäjä on jatkuvasti korostanut, että se pitää Assadia Syyrian laillisena johtajana.
– Assad edustaa Syyrian yhteiskunnan enemmistöä, joten ilman häntä ei löydy rauhanomaista ratkaisua, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi torstaina.
Ranska vaatii Assadia syrjään
Ranska sen sijaan kiirehti vuonna 2012 ensimmäisten joukossa tunnustamaan opposition Syyrian kansan oikeutetuksi edustajaksi ja katkaisemaan välinsä Assadin hallintoon.
Ranska katsoo juuri Assadin hallinnon käyttämien brutaalien otteiden johtaneen Isisin nousuun Syyriassa.
Ranska oli valmis iskemään Assadin hallintoa vastaan vuonna 2013, kun Assadin joukkojen syytettiin käyttäneen kemiallisia aseita siviiliväestöä vastaan.
Tuolloin liittolaiset kuitenkin katosivat rinnalta, kun Britannian parlamentti äänesti iskuja vastaan ja Yhdysvallat suostui Venäjän välittämään järjestelyyn, jossa Assadin hallinto luopui kemiallisista aseistaan.
Ranskan oikeisto lämmittäisi Venäjän-suhteita
Ranskassa konservatiivipoliitikot ovat arvostelleet Hollanden Syyria-linjaa liian jäykäksi, ja oppositio tuntuu suhtautuvan yhteistyöhön Venäjän kanssa suorastaan innokkaasti.
Entinen presidentti, oikeistojohtaja Nicolas Sarkozy on avoimesti puhunut siitä, että Ranskan pitäisi tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa.
– Tuhotaksemme Daeshin [Isisin] tarvitsemme mukaan kaikki, myös venäläiset. Syyriassa ei voi olla kahta liittoumaa, Sarkozy sanoi toimittajille sunnuntaina tavattuaan presidentti Hollanden.
Myös Marine Len Penin johtamalla äärioikeistolaisella Kansallisella rintamalla on myötämieliset suhteet Venäjään.
Kuka taltuttaisi Isisin?
Isisin terroriteoista huolimatta Ranska ja Venäjä tuskin ovat edelleenkään kovin innokkaita lähettämään Syyrian monimutkaiseen ja vaaralliseen sisällissotaan omia maajoukkojaan.
Venäjän kanta on ollut, että Isisin vastaiseen taisteluun tarvitaan Syyrian armeijaa, siis Bashar al-Assadin joukkoja. Länsimaat pitävät Assadia ongelmana pikemminkin kuin ratkaisuna.
Länsimaat ovat asettaneet toivonsa niin sanottuun maltilliseen oppositioon, joka kuitenkin on monin paikoin jäänyt paremmin rahoitettujen ja aseistettujen islamististen ryhmittymien jalkoihin.
Kukaan ei jaksa voittaa sotaa
Eniten voittoja Isisistä Syyriassa ovat viime aikoina ottaneet Syyrian kurditaistelijat Yhdysvaltain ilmatuella.
Toisaalta Venäjän ilmaiskujen tukemana Bashar al-Assadin joukot liittolaisineen onnistuivat 10. marraskuuta vapauttamaan Isisin piirityksestä Kweiresin lentotukikohdan Aleppon maakunnassa.
Pariisin terrori-iskujen tunnelmissa Wienissä käydyissä neuvotteluissa ulkovallat tuntuivat päässeen lähemmäksi jonkinlaista yhteisymmärrystä mutta mukana ei ollut syyrialaisia.
Syyrian sisällissodan jatkumisen takaa se, että yksikään osapuoli ei ole riittävän vahva voittamaan sotaa, mutta kaikki pystyvät jatkamaan sotimista – ja jos jokin osapuoli näyttää olevan kaatumassa, sen ulkopuoliset tukijat lisäävät kiireesti tukeaan estääkseen tappion.
Näin esimerkiksi Venäjä, Iran ja Hizbollah rynnistivät tukemaan Assadin hallintoa, kun Assadin joukkojen omat voimat alkoivat loppua. Samoin Turkki ja Persianlahden sunnimonarkiat puolestaan tukevat omia suosikkejaan aseellisessa oppositiossa.
Brutaali Isis taas hyötyy valtatyhjiöstä, jonka verisen sodan väsyttämät osapuolet ovat jättäneet maahan.
Venäjä teki paluun areenoilla
Syyrian ilmasotakampanjallaan Venäjä pakotti länsimaat ottamaan sen huomioon Syyrian-politiikassa. Äärijärjestö Isisin raa'at terrori-iskut Pariisissa näyttävät vain vahvistaneen Venäjän pyrkimyksiä murtautua takaisin kansainvälisen politiikan areenoille.
Jonkinlaista ilmapiirin muutosta oli havaittavissa G20-kokouksessa Turkin Antalyassa.
Viime vuonna Putin lähti etuajassa pois Brisbanen G20-kokouksesta saatuaan jokseenkin hyytävän vastaanoton isäntämaalta Australialta ja kokoukseen osallistuneilta länsimailta.
Turkin kokouksessa Putin puolestaan kävi 35 minuutin keskustelun Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman kanssa ja keskusteli myös Britannian pääministeri David Cameronin kanssa.
Toinen kysymys on, missä määrin Syyrian tilanne ja terrori-iskut saavat länsimaat unohtamaan Venäjän toimet Ukrainassa.
Uutistoimisto Reutersille puhunut diplomaattilähde kuvaili lännen strategiaa suhteessa Venäjään orwellilaiseksi kaksoisajatteluksi (double-think), jossa länsi tekee yhteistyötä Venäjän kanssa missä vain voi, mutta jatkaa Venäjän rankaisemista Krimin takia.
Diplomaatti arvioi, että Ukrainan takia asetetut pakotteet pysyvät.
Ajatus suhteiden lämmittämisestä Venäjän kanssa ei herätä ihastusta kaikissa EU-maissa. Varsinkin Puola ja Baltian maat varoittavat käymästä kauppaa Ukrainasta ja Syyriasta.
– Jo ennen tätä päivää on esiintynyt lyhytnäköistä viehtymystä hakea mitä tahansa hyvää tekosyytä kumota täysin asianmukaiset ja suhteelliset vastatoimet Venäjän aggressiolle Ukrainassa, Puolan apulaisulkoministeri Konrad Szymanski sanoi äskettäin.