Suomi on entisen ulkoministerin ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan mielestä mukana terrorismin vastaisessa sodassa.
– Tosin sotaa ei voida enää määritellä samalla tavalla vanhakantaisesti kuin joskus. Aseellinen voimakäyttö on vain murto-osa nykyisistä sodankäyntitekniikoista, mutta Suomi ei voi seurata sivusta. Olemme mukana halusimmepa tai emme, Kanerva arvioi.
Kanervan mukaan kansainvälinen yhteisö on tähän saakka ollut suhteellisen voimaton kansainvälisen terrorismin pysäyttämisessä. Ratkaisun on hänen mielestään löydyttävä kansainvälisestä yhteistyöstä. Samoilla linjoilla on toinen entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.)
– Aito, hyvin pitkälle menevä kansainvälinen yhteistyö on ainut ratkaisu terrorismin pysäyttämiseksi. Se vaatii erittäin laajan toimenpideverkoston, sanoi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja Etyj:n parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.).
– Isisin kanssa ei voida tehdä rauhansopimusta. Pelkästään terroristien tappaminen ei auta, jos se samanaikaisesti synnyttää uusia terroristijärjestöjä. Kasvualusta, josta epätoivoisiin hirmutekoihin lähdetään, täytyy saada kuivatettua. Vain mahdollisimman laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan toimia, mutta sotilaallisen voiman käytön lisäksi tarvitaan muutakin, kansanedustaja Tuomioja totesi.
– Ei tässä nyt olla keräämässä Euroopan armeijaa lähetettäväksi Syyriaan, vaan tehostamassa sitä, mitä on jo ollut vireillä, Tuomioja jatkoi.
Terrorismin rahoitus pysäytettävä ja lainmuutoksia tehtävä
Europarlamentaarikko Heidi Hautala sanoo, että Isisin pysäyttäminen on välttämätöntä.
– Keskeistä on, että pysytetään terrorismin rahoitus eli mm. öljytulot. On myös pysäytettävä romantiikkaa ja seikkailua kaipaavien nuorten lähtö varallisiin terroritekoihin.
Ainoa kestävä tapa on Hautalan mukaan kuitenkin auttaa yhteiskuntia ihmisarvoisen elämän luomisessa, niin ettei sieltä enää oli tarvetta lähteä mukaan terroriristien riveihin.
Hautalan mielestä on selvää, että Suomikin hyväksyy sen, että turvatakuut otettiin käyttöön. Hänen mukaansa on vaarana, että sotaretoriikassa unohtuu, että kyse on kansainvälisestä vaarallisesta rikollisuudesta.
– Siihen tarvitaan paljon muitakin keinoja aseiden lisäksi, esimerkkinä Europolin poliisiyhteistyö, Hautala sanoi.
– Nyt saattaa olla käsillä hetki, jossa Eurooppa, USA, Venäjä ja arabimaat saadaan toimimaan yhtenäisesti, Tuomioja arvioi.
Studiossa mukana ollut politiikan toimittaja Bruno Jäntti muistuttaa, että Saudi-Arabia on satsannut kymmeniä miljardeja erityisen konservatiivisen ja patriarkaalisen liikkeen rakentamiseen ja osittain ISIS ja al-Qaida on sen jälkeläisiä. Tämä nostaa esiin Suomen ulkopolitiikan.
– Suomi myy aseita Saudi-Arabialle, Jäntti huomautti.
Kanervan mielestä olennaista ei ole mistä aseita ostetaan, vaan se miten Suomi voi olla mukana kansainvälisessä rintamassa.
– Tämä edellyttää meiltä lainmuutoksia. Tällä hetkellä meillä ei ole samoja toimintamahdollisuuksia muiden EU-maiden tavoin. Suomessa lainmuutosprosessi etenee nyt kiihtyvällä vaihdilla, Kanerva uskoi.
– Käytännön toimenpiteet ovat nyt täysin Suomen ja Ranskan keskinäisten neuvottelujen varassa, onko se sitten tiedustelutietojen vaihtamista, viranomaisyhteistyötä tai poliisipuolelle liittyviä asioita, Kanerva kiteytti.