Ukrainan kriisin takia eristetyn Venäjän lähentymisessä Eurooppaan on paljon ylitsepääsemättömiä ongelmia, muistuttaa erikoistutkija Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Ukrainan tilanne ja kysymykset Syyrian tulevaisuudesta saattavat estää Ranskan ja Venäjän lähentymisen, Koivula arvioi Ylen aamu-tv:ssä.
Keskeinen kysymys on Syyrian vallassa pysyttelevän presidentin Bashar al-Assadin tulevaisuus. Venäjä tukee Assadin hallintoa pian viisi vuotta kestäneessä sisällisodassa, jonka takia sadattuhannet ihmiset ovat kuolleet ja miljoonat joutuneet jättämään kotinsa.
Venäjä tarjosi Ranskalle ja EU:lle apuaan Ranskan pyydettyä EU:n turvatakuiden käyttöönottoa Pariisin terrori-iskujen jälkeen.
Syyskuun lopussa Venäjä kertoi aloittaneensa ilmaiskut terroristijärjestö Isisiä vastaan Syyriassa. Tuolloin heräsi epäilyjä, että Venäjä olisi kuitenkin iskenyt oppositioryhmien hallussa oleville alueille.
Ranskan mielestä muut eivät ole kantaneet vastuutaan
Ranska puolestaan voi päästä nyt viemään EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikaa haluamaansa suuntaan, arvioi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Ranska on aiemmin toivonut muiden EU-maiden osallistuvan sotilasoperaatioihin esimerkiksi Afrikassa, joka on ollut Ranskalle tärkeä alue – ja vienyt sen varoja.
– Ranska on ollut turhautunut, koska muut jäsenmaat eivät ole lähteneet mukaan. Ranskan näkökulmasta ne eivät ole kantaneet vastuutaan, Iso-Markku kuvaili Aamu-tv:n haastattelussa.
Ranska on korostanut Euroopan unionin sotilaallista ulottuvuutta jo vuosikymmeniä, joten turvatakuupyyntö istuu Ranskan ulkopolitiikan jatkumoon, huomautti Koivula.
"Ei ole pois Natolta"
EU:n ja sotilasliitto Naton suhteesta on keskusteltu vuosia.
– Tämä ei ole pois Naton merkittävyydestä. Ranska haluaa energisoida EU:ta, Koivula kuvaili turvatakuupyynnön merkitystä.
Kyse on nyt muun muassa poliiseista, sisäisestä turvallisuudesta. Koivula painotti, että EU on siten merkittävämpi ja tarkoituksenmukaisempi taho kuin Nato.
Suomen kannalta tilanne on kiinnostava:
– Suomessa EU:n keskinäisestä avunannosta on puhuttu enemmän kuin muissa jäsenmaissa, Iso-Markku arvioi.
Suomi on yksi harvoista EU-maista, jotka eivät kuulu sotilasliitto Natoon. Kyseessä on nyt ennakkotapaus: Mitä Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke tarkoittaa käytännössä.